Post by Viona on Mar 1, 2019 14:36:48 GMT 2
Joskus kirjoittaminen sujuu - joskus ei. Kerätään tänne vinkkejä ja ohjeita "pahan päivän" varalle. Nämä vinkit sopivat niin päiväkirja- kuin tuntitarinoihin. Jaa ihmeessä omasikin! :)
>> Alkuun pääseminen ja pohjatyöt
Kaikki ovat varmasti joskus kokeneet sen tunteen, kun deadlinet paukkuvat ja tarinaa pitäisi aloittaa, mutta yhtäkkiä ideoita ei olekaan tai ne kaikki tuntuvat ihan tyhmiltä, vähäpätöisiltä tai liian käytetyiltä. Sanoja ei vaan tule päähän! Silloin kannattaa ehkä kokonaan sulkea editori, vetää henkeä ja käydä ehkä ulkona kävelyllä, ja palata sitten tuoreilla aivoilla tarinan pariin.
>> Dialogi
Jos tarinassa ei esiinny ketään muita kuin päähenkilö, eikä tarinassa ole yhtään repliikkiä, tulee siitä äkkiä kovin yksitoikkoinen, eikä lukijalla ole paljoakaan tarttumispintaa tarinaan. Toki joskus pelkkä hahmon pään sisäiseen maailmaan paneutuminen voi olla hyvinkin toimiva tehokeino. Dialogi kuitenkin tuo tarinaan eloa ja herättää hahmot todella henkiin! Uskalla siis rohkeasti tuoda muiden hahmoja tarinoihisi ja laita sanoja heidän suuhunsa.
Merkitse dialogi jommalla kummalla tavalla:
- Heippa kaikille, Vionan ääni helisi maneesin läpi uusista kaiuttimista.
"Heippa kaikille", Vionan ääni helisi maneesin läpi uusista kaiuttimista.
>> Kuka ja miten?
Valitse tietoisesti, kirjoitatko tarinaa preesensissä (Maija nousee ratsaille kädet pelosta täristen) vai imperfektissä (Maija nousi ratsaille kädet pelosta täristen). Tee myös etukäteen valinta, kirjoitatko minämuodossa (minä nousen ratsaille kädet pelosta täristen) vai hän-muodossa (Maija nousee ratsaille kädet pelosta täristen). Jos muodot vaihtuvat kesken tarinan, lukijan on vaikea pysyä kärryillä. Jos haluat kirjoittaa hahmon muisteluja tai flashbackeja, ne kannattaa erottaa muusta tekstistä esimerkiksi kursiivilla tai sitten ihan selkeästi tarinallisin keinoin.
>> Pidä silmät auki
Kuten jo aiemmin mainitsin, muiden tarinoista voi saada kipinän omaansa. Mainittiinko hahmosi jonkun tarinassa? Ota täky ja jatka siitä, mihin kaverin tarinassa jäätiin! Voit myös ujuttaa saman keskustelun omaan tarinaasi, tietenkin hahmosi persoonalla ja omilla ajatuksilla höystettynä. Hahmosi voi reagoida hyvinkin eri tavalla samoihin asioihin, kuin kaveri. Vältä luomasta ristiriitaa tarinoihin; jos tyyppi Y puhuu jonkun tarinassa tyypille Z tulevasta yhteisestä kisamatkasta, ei ole realistista kirjoittaa heitä verivihollisiksi omassa tarinassaan. Ristiriitatilanteet välttyvät parhaiten, kun lukee ahkerasti muiden tuotoksia! Toki joskus kaikilla käy viba, eikä kaikkea voi aina huomata, joten stressiä tästä ei kannata ottaa.
>> Tutustu rauhassa hahmoosi
Uudella hahmolla kirjoittaminen tuntuu monesti alussa vieraalta ja jopa oudolta. Enhän mä tunne sua ollenkaan! Siltä ainakin minusta tuntuu, kun yritän kirjoittaa paria ensimmäistä tarinaa. Hahmot totta kai elävät ja muuttuvat tarinoiden myötä, niin on tarkoituskin, mutta suosittelen silti käyttämään hetken hahmoon tutustumiseen, ihan vaan jotta kirjoittaminen olisi sujuvampaa itsellesi. Jos et halua tai jaksa miettiä hahmostasi mitään muuta, tai jos vaikka olet umpikujassa, pohdi ainakin:
Näillä pääset jo hyvään alkuun, tai saat ehkä jo pidemmälle mietittyyn hahmoosi uusia ulottuvuuksia! Pelaa myös 10 faktaa-hahmostasi-peliä!
>> Vältä...
... mustavalkoajattelua
Riko rajoja, poistu mukavuusalueeltasi, haasta itseäsi! Jos pitäydyt tarinasta toiseen samoissa kaavoissa, istut samassa sohvannurkassa läppärisi kanssa ja kirjoitat samoista teemoista samoista näkökulmista, aivan varmasti kyllästyt kirjoittamiseen ennenpitkää. Uskalla rikkoa omia maneerejasi ja ajattelutapojasi, ja haastaa itseäsi uusilla tavoilla kirjoittaa. Jos se tuntuu vaikealta, aloita pienistä askelista.
... liikaa toistoa
Toisto on opintojen äiti, kyllä, mutta liika toisto on lukijalle vain raskasta pakotusta. Käytä vaikka Wordin synonyymit-toimintoa, jos oma mielikuvituksesi tökkii!
... epärealismia
Susikallio on aivan tuikitavallinen ratsastuskoulu, eikä Grand Prix-tasoiset hevoset tai ratsastajat ole sen realistisempia kuin lentävät yksisarvisetkaan. Pohdi hyvin tarkkaan, mihin hahmosi rahat riittävät, noin niin kuin realistisesti. Kuinka monella tunnilla hänellä oikeasti on varaa käydä? Kuinka usein hänellä on varaa ostaa uudet kalliit ratsastushousut? Mitä hän/huoltaja tekee työkseen harrastuksen mahdollistamiseksi?
... lukijan ali- tai yliarviointia
Tarjoa lukijoille riittävät faktat pöytään, jotta tarinoita on mahdollista seurata ja hahmon sielunelämään päästä kiinni. Älä oleta, että lukijat tuntevat hahmosi automaagisesti sellaisena kuin itse näet hänet päässäsi! Onkin ehkä, ainakin omasta mielestäni, vaikeinta tuoda hahmot sanoiksi paperille. ;) Älä kuitenkaan sorru aliarvioimaankaan lukijoita, ei kannata tuupata samoja asioita tarina toisensa perään, vaan tarjota uusia täkyjä, jotta lukijoiden mielenkiinto säilyy yllä.
... tolkiensyndroomaa JA liian suoraa toimintaa
Joskus kuvailuun on ihanaa uppoutua, ja ainakin itse sorrun ihan liian usein käyttämään kokonaisia kappaleita jonkun yhden kahvikupin kuvailemiseen. Toisaalta myös liian nopea suora toiminta on pidemmän päälle raskasta ja jättää liikaa aukkoja tarinaan, saaden lukijan hengästymään. Toimintaa kuvailevat adjektiivit tuovat tarinaan jo hurjasti eloa; on väliä, sanooko hahmo jotakin, vai karjuuko hahmo samat sanat. Koeta löytää se oma, persoonallinen tyylisi, ja tarjota lukijalle sopivasti mielenkiintoista kuvailua herättääksesi tarinan paikat ja henkilöt henkiin. Ja kuitenkin jättää jotakin mielikuvituksen varaan!
... turhaa koristelua
Kursiivi on oikein (eli vain vähän) käytettynä tehokas tehokeino, mutta juuri muuta tarinaan ei sitten tarvitakaan. Älä boldaa, älä alleviivaa, älä maalaa eri väreillä. Kaikki turha krumeluuri vain sotkee lukijaa ja vie huomiota pois siitä tärkeimmästä, eli tarinasi sisällöstä. Saat kyllä huomion osaksesi ihan vaan sillä tarinallasikin!
... sti
Jos oikein hifistellään, hyvä kirjoittaja välttää -sti-loppuja. Kauniisti, nopeasti, urheasti - ne on kaikki korvattavissa paljon enemmän sisältöä tuovilla keinoilla. Kokeile vaikka!
Maija ratsasti kauniisti.
Maija ratsasti käsi aivan hiljaa ja vatsalihakset töissä.
Okei, vähän huono esimerkki, mutta pointti kävi varmasti selväksi! Älä laiskottele laiskasti. ;)
>> Viimeistely
Lue tarinasi vähintään kerran läpi ennen kuin julkaiset sitä. Korjaa mahdolliset kirjoitusvirheet, yhdyssanat ja välimerkit siten, että tarinaa on mahdollisimman vaivatonta lukea. Korjaa pois liiallinen toisto; jos huomaat käyttäväsi paljon yhtä sanaa/sanontaa, koeta keksiä ainakin osan tilalle synonyymeja.
Käytä rohkeasti rivinvaihtoja, ruudulta on paljon helpompaa lukea lyhyempiä kappaleita kuin yhtä pitkää pötköä! Voit esimerkiksi kaikki repliikit aivan huoletta rivittää omille riveilleen, se auttaa lukijaa jo paljon. Tsekkaa täältä hyvät vinkit oikeakielisyyteen!
Tyylikeinot ovat totta kai salittuja ja hahmon ääni saa kuulua ja näkyä kirjoitusasussa, mutta pidä huoli, että tarinaa on siitä huolimatta mahdollista lukea ilman suurta ponnistelua. Harkitse, kuinka paljon käytät voimasanoja, alatyyliä tai slangia. Hillittyinä ja pienissä annoksissa tyylittely tuo hahmoa paremmin persoonana esiin kuin tavallinen kirjakieli, mutta rajansa kaikella! Jos tarinan jokaisessa lauseessa on kirosana, niiden teho häviää ja kirosanat ovat vain tavallisia sanoja siinä missä muutkin. Mutta jos hahmo pudottaa vasaran varpaalleen ja ärähtää PERKELE niin että koko tienoo raikaa, kirosana säilyttää voimansa ja tarkoituksensa.
>> Kirjoittaminen ei aina ole helppoa, mutta on palkitsevaa saada tarina vihdoin luettavaksi! Kirjoittaminen on ikuinen prosessi, jossa kukaan ei ole koskaan liian hyvä - vähän kuin ratsastuskin! ;) Susikalliolla saat aina vertaistukea, kun kirjoittaminen ei tunnu hyvältä. Tässä topicissa saat vapaasti pyytää ja antaa neuvoja!
>> Alkuun pääseminen ja pohjatyöt
Kaikki ovat varmasti joskus kokeneet sen tunteen, kun deadlinet paukkuvat ja tarinaa pitäisi aloittaa, mutta yhtäkkiä ideoita ei olekaan tai ne kaikki tuntuvat ihan tyhmiltä, vähäpätöisiltä tai liian käytetyiltä. Sanoja ei vaan tule päähän! Silloin kannattaa ehkä kokonaan sulkea editori, vetää henkeä ja käydä ehkä ulkona kävelyllä, ja palata sitten tuoreilla aivoilla tarinan pariin.
- Kirjoita aina jollakin tekstinkäsittelyohjelmalla, esim. Word, Evernote, muistio ym. ÄLÄ IKINÄ SUORAAN FOORUMILLE! Foorumi tai nettiyhteys saattaa tehdä kesken kaiken tenät, eikä ole kivaa kun suurella vaivalla tehty työ katoaa kuin pieru saharaan. Usko pois.
- Tee muistiinpanoja! Tarkkaile elämää ympärilläsi ja kirjoita ylös vaikka puhelimesi muistioon kiinnostavia tapahtumia, inspiroivia tuoksuja/ääniä/makuja ja mielenkiintoisia piirteitä ihmisistä, joita näet ympärilläsi. Onko ratsastuskoulullasi poni, joka aina vetää päänsä alas laukassa? Onko opettajallasi jokin ärsyttävä tapa, kuten kynän pään pureksiminen, joka menee ihosi alle? Näistä huomioista on helppo ammentaa silloin, kun aivot lyövät tyhjää. Esimerkiksi aurinkoisesta kevätlenkistä puistossa on helppo ammentaa kuvailua päiväkirjamerkintään!
- Saitko hyvän tarinaidean bussissa? Kirjoita se heti ylös, vaikka puhelimeen! Se ehtii kadota kuitenkin siihen mennessä kun pääset koneen ääreen... :) Idealistalle voi palata myöhemmin ja tarttua kiinnostavimpiin ideoihin.
- Netti on pullollaan ideoita, kun oma lista on käytetty loppuun. Vilkaise esim.: tämä ja tämä, toki Susikallion sääntöihin soveltaen. Vilkaise myös susarilaisten oma inspiraatiopesä!
- Kun kirjoittaminen maistuu puulta, ota vähän etäisyyttä. Palaa sitten kirjoittamisen pariin aivan uusilla näkökulmilla. Kokeile rohkeasti erilaisia kirjoitustapoja ja pyristele tietoisesti irti maneereistasi. Jos kirjoitat aina tismalleen samassa huoneesi nurkassa, kokeile vaihtaa lokaatiota. Miltä tuntuisikin kirjoittaa - jos ei kokonaista tarinaa niin ainakin alku - puistonpenkillä take away-kahvia hörppien? Jos sinulla on tapana kirjoittaa aina samalla tavalla, kokeile aivan päinvastaista tapaa; jos aloitat pohtimalla tarkkaan juonta tarinaan, kokeile joskus vain ryhtyä kirjoittamaan ajatuksenvirtaa ylös paperille. Jos tyylisi taas on hyvinkin spontaani, kokeile joskus valjastaa aivosolusi jo ennen kirjoittamista juonen pohdintaan. Kirjaa vaikka ruutupaperille pari-kolme pääpointtia, jotka haluat tarinassasi tapahtuvan. Ehkä saatkin piritysruiskeen kirjoittamiseen, jos mietit juonen käänteisessä järjestyksessä lopusta alkuun, tai jos rakennat kokonaisen tarinan yhden repliikin ympärille. Saatat yllättyä, kuinka helposti kirjoittaminen lähtee liikkeelle, kun vaihdat vähän perspektiiviä!
- Etsi inspiraationlähteesi. Lue hevoskirjoja- ja lehtiä, katsele yksityiskohtia valokuvista, videoista ja sarjoista. Suora plagiointi ei tietenkään ole sallittua, mutta joskus kaverin tarinasta voi saada parhaan kipinän omaan tarinaan!
>> Dialogi
Jos tarinassa ei esiinny ketään muita kuin päähenkilö, eikä tarinassa ole yhtään repliikkiä, tulee siitä äkkiä kovin yksitoikkoinen, eikä lukijalla ole paljoakaan tarttumispintaa tarinaan. Toki joskus pelkkä hahmon pään sisäiseen maailmaan paneutuminen voi olla hyvinkin toimiva tehokeino. Dialogi kuitenkin tuo tarinaan eloa ja herättää hahmot todella henkiin! Uskalla siis rohkeasti tuoda muiden hahmoja tarinoihisi ja laita sanoja heidän suuhunsa.
Merkitse dialogi jommalla kummalla tavalla:
- Heippa kaikille, Vionan ääni helisi maneesin läpi uusista kaiuttimista.
"Heippa kaikille", Vionan ääni helisi maneesin läpi uusista kaiuttimista.
>> Kuka ja miten?
Valitse tietoisesti, kirjoitatko tarinaa preesensissä (Maija nousee ratsaille kädet pelosta täristen) vai imperfektissä (Maija nousi ratsaille kädet pelosta täristen). Tee myös etukäteen valinta, kirjoitatko minämuodossa (minä nousen ratsaille kädet pelosta täristen) vai hän-muodossa (Maija nousee ratsaille kädet pelosta täristen). Jos muodot vaihtuvat kesken tarinan, lukijan on vaikea pysyä kärryillä. Jos haluat kirjoittaa hahmon muisteluja tai flashbackeja, ne kannattaa erottaa muusta tekstistä esimerkiksi kursiivilla tai sitten ihan selkeästi tarinallisin keinoin.
>> Pidä silmät auki
Kuten jo aiemmin mainitsin, muiden tarinoista voi saada kipinän omaansa. Mainittiinko hahmosi jonkun tarinassa? Ota täky ja jatka siitä, mihin kaverin tarinassa jäätiin! Voit myös ujuttaa saman keskustelun omaan tarinaasi, tietenkin hahmosi persoonalla ja omilla ajatuksilla höystettynä. Hahmosi voi reagoida hyvinkin eri tavalla samoihin asioihin, kuin kaveri. Vältä luomasta ristiriitaa tarinoihin; jos tyyppi Y puhuu jonkun tarinassa tyypille Z tulevasta yhteisestä kisamatkasta, ei ole realistista kirjoittaa heitä verivihollisiksi omassa tarinassaan. Ristiriitatilanteet välttyvät parhaiten, kun lukee ahkerasti muiden tuotoksia! Toki joskus kaikilla käy viba, eikä kaikkea voi aina huomata, joten stressiä tästä ei kannata ottaa.
>> Tutustu rauhassa hahmoosi
Uudella hahmolla kirjoittaminen tuntuu monesti alussa vieraalta ja jopa oudolta. Enhän mä tunne sua ollenkaan! Siltä ainakin minusta tuntuu, kun yritän kirjoittaa paria ensimmäistä tarinaa. Hahmot totta kai elävät ja muuttuvat tarinoiden myötä, niin on tarkoituskin, mutta suosittelen silti käyttämään hetken hahmoon tutustumiseen, ihan vaan jotta kirjoittaminen olisi sujuvampaa itsellesi. Jos et halua tai jaksa miettiä hahmostasi mitään muuta, tai jos vaikka olet umpikujassa, pohdi ainakin:
- mikä saa hahmosi innostumaan?
- entä hermostumaan?
- mitä hahmosi pelkää?
- entä mistä hahmosi unelmoi?
- mistä piirteistä hahmosi kiinnostuu muissa hahmoissa?
- entä mitä piirteitä hän vihaa muissa?
- millainen tuuri hahmollasi on; saako hän aina kaiken haluamansa lailla vai kohteleeko kohtalo häntä yhtä julmasti kuin aku ankkaa?
- kuinka itsevarma hahmosi on; miettiikö hän iltaisin, kuinka kukaan ei pidä hänestä, vai kulkeeko hän päivästä toiseen rinta rottingilla?
- mikä hahmosi horoskooppimerkki on?
- jos hahmosi olisi eläin, mikä eläin hän olisi?
- millainen lapsuus hahmollasi oli?
- mistä hahmosi unelmoi?
- mikä ärsyttävä maneeri hahmolla on?
Näillä pääset jo hyvään alkuun, tai saat ehkä jo pidemmälle mietittyyn hahmoosi uusia ulottuvuuksia! Pelaa myös 10 faktaa-hahmostasi-peliä!
>> Vältä...
... mustavalkoajattelua
Riko rajoja, poistu mukavuusalueeltasi, haasta itseäsi! Jos pitäydyt tarinasta toiseen samoissa kaavoissa, istut samassa sohvannurkassa läppärisi kanssa ja kirjoitat samoista teemoista samoista näkökulmista, aivan varmasti kyllästyt kirjoittamiseen ennenpitkää. Uskalla rikkoa omia maneerejasi ja ajattelutapojasi, ja haastaa itseäsi uusilla tavoilla kirjoittaa. Jos se tuntuu vaikealta, aloita pienistä askelista.
... liikaa toistoa
Toisto on opintojen äiti, kyllä, mutta liika toisto on lukijalle vain raskasta pakotusta. Käytä vaikka Wordin synonyymit-toimintoa, jos oma mielikuvituksesi tökkii!
... epärealismia
Susikallio on aivan tuikitavallinen ratsastuskoulu, eikä Grand Prix-tasoiset hevoset tai ratsastajat ole sen realistisempia kuin lentävät yksisarvisetkaan. Pohdi hyvin tarkkaan, mihin hahmosi rahat riittävät, noin niin kuin realistisesti. Kuinka monella tunnilla hänellä oikeasti on varaa käydä? Kuinka usein hänellä on varaa ostaa uudet kalliit ratsastushousut? Mitä hän/huoltaja tekee työkseen harrastuksen mahdollistamiseksi?
... lukijan ali- tai yliarviointia
Tarjoa lukijoille riittävät faktat pöytään, jotta tarinoita on mahdollista seurata ja hahmon sielunelämään päästä kiinni. Älä oleta, että lukijat tuntevat hahmosi automaagisesti sellaisena kuin itse näet hänet päässäsi! Onkin ehkä, ainakin omasta mielestäni, vaikeinta tuoda hahmot sanoiksi paperille. ;) Älä kuitenkaan sorru aliarvioimaankaan lukijoita, ei kannata tuupata samoja asioita tarina toisensa perään, vaan tarjota uusia täkyjä, jotta lukijoiden mielenkiinto säilyy yllä.
... tolkiensyndroomaa JA liian suoraa toimintaa
Joskus kuvailuun on ihanaa uppoutua, ja ainakin itse sorrun ihan liian usein käyttämään kokonaisia kappaleita jonkun yhden kahvikupin kuvailemiseen. Toisaalta myös liian nopea suora toiminta on pidemmän päälle raskasta ja jättää liikaa aukkoja tarinaan, saaden lukijan hengästymään. Toimintaa kuvailevat adjektiivit tuovat tarinaan jo hurjasti eloa; on väliä, sanooko hahmo jotakin, vai karjuuko hahmo samat sanat. Koeta löytää se oma, persoonallinen tyylisi, ja tarjota lukijalle sopivasti mielenkiintoista kuvailua herättääksesi tarinan paikat ja henkilöt henkiin. Ja kuitenkin jättää jotakin mielikuvituksen varaan!
... turhaa koristelua
Kursiivi on oikein (eli vain vähän) käytettynä tehokas tehokeino, mutta juuri muuta tarinaan ei sitten tarvitakaan. Älä boldaa, älä alleviivaa, älä maalaa eri väreillä. Kaikki turha krumeluuri vain sotkee lukijaa ja vie huomiota pois siitä tärkeimmästä, eli tarinasi sisällöstä. Saat kyllä huomion osaksesi ihan vaan sillä tarinallasikin!
... sti
Jos oikein hifistellään, hyvä kirjoittaja välttää -sti-loppuja. Kauniisti, nopeasti, urheasti - ne on kaikki korvattavissa paljon enemmän sisältöä tuovilla keinoilla. Kokeile vaikka!
Maija ratsasti kauniisti.
Maija ratsasti käsi aivan hiljaa ja vatsalihakset töissä.
Okei, vähän huono esimerkki, mutta pointti kävi varmasti selväksi! Älä laiskottele laiskasti. ;)
>> Viimeistely
Lue tarinasi vähintään kerran läpi ennen kuin julkaiset sitä. Korjaa mahdolliset kirjoitusvirheet, yhdyssanat ja välimerkit siten, että tarinaa on mahdollisimman vaivatonta lukea. Korjaa pois liiallinen toisto; jos huomaat käyttäväsi paljon yhtä sanaa/sanontaa, koeta keksiä ainakin osan tilalle synonyymeja.
Käytä rohkeasti rivinvaihtoja, ruudulta on paljon helpompaa lukea lyhyempiä kappaleita kuin yhtä pitkää pötköä! Voit esimerkiksi kaikki repliikit aivan huoletta rivittää omille riveilleen, se auttaa lukijaa jo paljon. Tsekkaa täältä hyvät vinkit oikeakielisyyteen!
Tyylikeinot ovat totta kai salittuja ja hahmon ääni saa kuulua ja näkyä kirjoitusasussa, mutta pidä huoli, että tarinaa on siitä huolimatta mahdollista lukea ilman suurta ponnistelua. Harkitse, kuinka paljon käytät voimasanoja, alatyyliä tai slangia. Hillittyinä ja pienissä annoksissa tyylittely tuo hahmoa paremmin persoonana esiin kuin tavallinen kirjakieli, mutta rajansa kaikella! Jos tarinan jokaisessa lauseessa on kirosana, niiden teho häviää ja kirosanat ovat vain tavallisia sanoja siinä missä muutkin. Mutta jos hahmo pudottaa vasaran varpaalleen ja ärähtää PERKELE niin että koko tienoo raikaa, kirosana säilyttää voimansa ja tarkoituksensa.
>> Kirjoittaminen ei aina ole helppoa, mutta on palkitsevaa saada tarina vihdoin luettavaksi! Kirjoittaminen on ikuinen prosessi, jossa kukaan ei ole koskaan liian hyvä - vähän kuin ratsastuskin! ;) Susikalliolla saat aina vertaistukea, kun kirjoittaminen ei tunnu hyvältä. Tässä topicissa saat vapaasti pyytää ja antaa neuvoja!